3.1 Rakennusten kiinteistöverot, jälleenhankinta-arvot ja verotusarvot rakennustyypeittäin ja alueittain

Kiinteistöverotilastojen tarkempi sisältökuvaus on luettavissa täällä. Tilastonäkymässä ei ole mukana kuntien omistamia, kunnan omalla maalla sijaitsevia kiinteistöjä tai muita kiinteistöverolain nojalla verosta vapautettuja kiinteistöjä
Tilastonäkymän kiinteistövero-tieto on saatavilla verovuodesta 2020 alkaen.
Jos rakennukseen kuuluu useampi rakennuksen osa ja rakennuksen osilla on eri rakennustyypit, tilastoidaan rakennuksen rakennustyypiksi pinta-alaltaan suurimman rakennuksen osan rakennustyyppi. Tilastolla käytetyt rakennustyypit ja niiden tarkempi sisältö: -Pientalo: omakotitalot, paritalot, rivitalot -Asuinkerrostalo: pienkerrostalot, asuinkerrostalot, asuntolarakennukset, erityisryhmien asuinrakennukset -Myymälärakennus: tukku- ja vähittäiskaupan myymälähallit, kauppakeskukset, liike- ja tavaratalot, muut myymälärakennukset, ravintolarakennukset ja vastaavat liikerakennukset -Toimistot ja hotellit: hotellit, motellit, hostellit ja vastaavat majoitusliikerakennukset, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset, toimistorakennukset -Teollisuusrakennus: ammattiliikenteen kaluston suoja- ja huoltorakennukset, yleiskäyttöiset teollisuushallit, raskaan teollisuuden tehdasrakennukset, elintarviketeollisuuden tuotantorakennukset, muut teollisuuden tuotantorakennukset, teollisuus- ja pienteollisuustalot, metallismalmien käsittelyrakennukset, muut kaivannaistoiminnan rakennukset, lämmittämättömät ja lämpimät varastot, kylmä- ja pakastevarastot, muut olosuhteiltaan säädellyt varastot, logistiikkakeskukset ja muut monikäyttöiset varastorakennukset, energiansiirtorakennukset, energianvarastointirakennukset -Vapaa-ajan asunto: ympärivuotiseen tai osavuotiseen käyttöön soveltuvat vapaa-ajan asuinrakennukset -Talousrakennus: talousrakennukset ja saunarakennukset -Voimalaitos: sähköenergian tuotantorakennukset, lämpö- ja kylmäenergian tuotantorakennukset, ydinvoimalat -Sairaalat ja laitokset: keskussairaalat, erikoissairaalat ja laboratoriorakennukset, muut sairaalat, terveys- ja hyvinvointikeskukset, kuntoutuslaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset, laitospalvelujen rakennukset, avopalvelujen rakennukset -Kulttuurirakennukset: teatterit, musiikki- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat, näyttely- ja messuhallit -Kirkon rakennukset: uskonnonharjoittamisrakennukset, seurakuntatalot -Urheilu ja nuoriso: ylipainehallit, kuplahallit, uimahallit, jäähallit, monitoimihallit, urheilu- ja palloiluhallit, muut urheilu- ja liikuntarakennukset, stadion- ja katsomorakennukset, nuorisotalot -Koulut: yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten rakennukset, korkeakoulurakennukset, vapaan sivistystyön opetusrakennukset, järjestöjen, liittojen, työnantajien ja vastaavien opetusrakennukset -Tuuli- ja aurinkovoimalat -Vesivoimalaitos -Maatalouden tuotantorakennukset -Metsätalouden tuotantorakennukset -Muut rakennukset: kasarmirakennukset, kalliosuojat, ruokalat, pysäköintitalot ja -hallit, tietoliikennerakennukset, datakeskukset ja laitetilat, siirtolapuutarhat, paloasemat, kasvihuoneet, muut rakennukset, vankilat, kalliosuojat (varastot), väestönsuojat, siilot, asemarakennukset ja terminaalit, vesitornit Erot kiinteistöveron maksuunpanotilastojen (näkymät 1.1-1.2) ja laskennallisten kiinteistöverotilastojen (näkymät 2.1, 2.2, 3.1, 3.2 ja 4.) lukuarvojen välillä: Kiinteistön verotusarvo voi näyttää kiinteistöveron laskennallisissa tilastoissa liian suurelta. Erot voivat aiheutua seuraavista seikoista:
- Kiinteistön sijaintikunnan omistamalle kiinteistölle on laskettu verotusarvo, vaikka kiinteistöveroa ei maksuunpanna kunnan itsensä omistamalle kiinteistölle.
Kiinteistön maapohjan tai sillä sijaitsevien rakennusten tiedot on lakkautettu vuoden viimeiselle päivälle, mutta niille laskettu verotusarvo on tulostunut aiheetta laskennallisille tilastoille. Edellä mainituista lakkautetuista kiinteistöistä ei ole maksuunpantu kiinteistöveroa, joten niiden arvot eivät ole myöskään maksuunpanotilastoilla kuten oikein on.
Muutosprosentit:
Kuntaliitosten tapauksessa muutosprosentit on laskettu suhteessa liittyneiden kuntien yhteen summattuihin edellisen verotusvuoden arvoihin. - Tilastolla käytettävä peittosääntö: Kaikki tiedot sellaisista ryhmistä, joissa on vain yksi havainto, on peitetty. Lisäksi toissijaisena peittona yleensä peitetään toiseksi pienin ryhmä, vaikka siihen kuuluisi vähintään kaksi havaintoa. Peittosääntöohjelma minimoi peitettyjen ryhmien määrän ja tästä syystä joissakin tilanteissa on voitu peittää joku muu kuin toiseksi pienin ryhmä. Luokittelijoiden Tuntematon-luokkia ei ole peitetty, eikä niiden perusteella tehdä toissijaisia peittoja. Yhteystiedot
verotilastot@vero.fi